Viikko 7

Lyocell-neule löytyi päältäni tälläkin viikolla, mutta sen kanssa kävi pieni sattumus. Takissani ollut tarranauha (Canada Goose) tarttui kiinni siihen, ja siihen tuli röpelö. Kokeilen pestä neuleen ja arvioin sen jälkeen tilanteen kriittisyyden. Harmittaa kovasti. Takkien tarrakiinnitykset pitäisi muutenkin kieltää kokonaan. Sen lisäksi, että ne tarraavat kiinni neuleasusteisiin, ne keräävät hurjasti karvaa kiinni itseensä, jolloin ne alkavat näyttää epäsiisteiltä.

Toisessa asussa minulla oli päälläni silkkipaita, jota käytän todella vähän. En tiedä oikein itsekään, miksi sitä ei tule käytettyä, vaikka on mukava päällä ja kivan näköinenkin. Olen harkinnut sen värjäämistä tummemmaksi, josko se tekisi siitä monipuolisemman. Minulla on itseasiassa eräs toinenkin silkkipaita, jolle uskoisin tulevan enemmän käyttöä tummempana. Ehkä pistän molemmat samalla kertaa värjäysaineen kanssa koneeseen.

Viimeisen asun keltainen neule on uusi, ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Ensi silmäys oli kyllä jo useampi kuukausi sitten. En kuitenkaan halunnut sitä ostaa silloin, koska ajattelin keltaisen olevan kyllästyttävä väri ja mallikaan ei ole kovin ajaton. Olen kuitenkin ajatuksissani siihen palannut monia kertoja. Juttelin ystäväni kanssa neuleesta, ja hän ei ollut yhtään samoilla linjoilla kanssani siinä mielessä, etteikö se kestäisi aikaa. Niinpä annoin itseni ylipuhua sen ostoon ja viimeinen sysäys oli sen alennettu hinta. Nähtäväksi nyt jää, kestääkö silmä neuletta vuosia eteenpäin, vaikka materiaalin uskon kyllä kestävän.